Pappina

 

Olen ollut pappinne vuosikymmenien ajan. Moni on tullut tutuksi ja moni ystäväksi. Moni on jo mullan alla. Lapset, joita olen kastanut, ovat käyneet rippikoulun ja avioituneet. Jonkun ystävän elämänmatka on ollut lyhyempi kuin inhimillisesti ajatellen olisi ollut oikein.

Katson matkaa, työtäni ja tehtäviäni. Työpäivä on ottanut ja paljon antanut. Ajatukset ovat kulkeneet seurakuntalaisten luota Jumalan luokse. Sydän on nauranut ja itkenyt. Elämä on ollut lähellä.

-Tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvissa evankelisluterilaisen kirkon tunnustuksessa.

Niin olen valan sanoin vannonut.

-En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja.

Niin olen luvannut.

Ajan virta on tuonut eteemme yhä uusia kysymyksiä ja kannanottoja. Kirkolliskokous on parhaansa mukaan tehnyt päätöksiä. Piispat ovat laatineet pastoraalisia ohjeita.

-Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julista Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutoinkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.

Ohje on ollut minulle selvä. On julistettava Jumalan sanaa ja jaettava sakramentteja. Kasvatettava, palveltava ja lähetettävä.

-Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.

Ohje on ollut velvoittava. Papin perustehtävä on toimittaa jumalanpalvelus ja pyhät sakramentit, hoitaa muut kirkolliset toimitukset kuten konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen sekä huolehtia yksityisestä sielunhoidosta ja ripistä.

Tehtävä on nopeasti kirjoitettu. Kun tehtävää hoitaa huolella valmistautuen ja sydämen rukouksella, ottaa aikansa ja voimansa.

Ihminen ei voi saada uskon lahjaa omin voimin. Aina se on Jumalan lahja. Uskon kautta ihminen on vanhurskas. Hän kelpaa Jumalalle. Silloin ihminen otetaan Jumalan armoon. Hänen syntinsä annetaan anteeksi Kristuksen tähden. Tämän uskon Jumala lukee edessään kelpaavaksi vanhurskaudeksi.

Jotta saisimme tämän uskon, on seurakuntaan asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Pyhä Henki niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon.

Tässä tehtävässä jatkan syyskesän iltapäiväauringon lempeässä valossa.

Mauno Soronen, kirkkoherra