Kirkon tehtävä

 

Maailma on pimeä paikka. Ihminen on pieni ja maailma on kaoottinen. Joka paikasta löytyy pahuutta, kärsimystä, köyhyyttä, rakkaudettomuutta ja itsekeskeisyyttä, oikeastaan maailma on täynnä erilaista syntiä. Mutta maailma on nyt vain sellainen – syntiinlangennut. Vaikutusmahdollisuudet ihmisellä isoihin asioihin ovat pienet, ei voi muuta kuin lausua rukouksen asian puolesta.

Onneksi pimeys ei ole täydellinen. Jumalan rakkauden tunteminen merkitsee minulle sitä, että tämä maailma on syntinen, muttei kuitenkaan helvetti. Minä näen, että kristinusko on valo, toivo, suola ja ilo pimeässä. Ensimmäinen keskeinen tehtävä kirkolla on evankeliumin sanoman julistaminen Jeesuksesta Kristuksesta. Kirkko ei voi olla suolana maailmassa, jos se sokerikuorruttaa kristinuskon perussanomaa.

Toinen keskeinen tehtävä kirkolla on ihmisten tapaaminen ja sielunhoito. Erityisesti herkkää lähimmäisen rakkautta tarvitaan kohdatessa inhimillistä kärsimystä ja hätää. Seurakunnan nuorisotyöntekijä on suuressa määrin ihmisten kohtaaja. Monet nuorista ovat särkyneitä, rauhattomia, väsyneitä ja epäonnistuneita. Heidän kanssaan viihdyn sangen hyvin. Samalla nuorisotyöntekijä tekee työtä erilaisten organisaatioiden kanssa, on kokouksia, jargonia, strategianeuvotteluja, koulutuksia ja järjestelyjä. Heidän kanssaan en ole viihtynyt niin hyvin kuin nuorten kanssa.

Juhani Rekola (1916-1986) oli suomalainen teologian tohtori, pappi ja esseisti. Rekola painottaa kirjoissaan, että instituution hyvää ei pitäisi koskaan laittaan yksilön hyvän edelle. Kirkossa tulee olla enemmän rohkeutta arvioida, että mitkä rakenteet ovat tarpeellisia ja milloin rakenteet ovat muuttuneet itsetarkoitukselliseksi. Rekola ei näe rakenteita, vain ihmisiä.

1.
Herra, elämääni
valvo, etten harhaan
vaeltaisi täällä
ohi ihmisten.

2.
Herra, auta aina,
etten ketään paina,
etten toisten taakkaa
suuremmaksi tee.

3.
Vierelläni kulje,
askeleeni ohjaa,
etten väisty, milloin
kutsut auttamaan.

4.
Sydäntäni ohjaa,
anna minun, Herra,
armossasi kasvaa,
olla ihminen.

Virsi 509

Nuorisotyönohjaaja Juho