Menkää, kastakaa ja opettakaa. 

Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matt. 28:18–20).

Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää huolehtimalla jumalanpalvelusten pitämisestä, sakramenttien toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä ja muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. (Kirkkolaki 1 § Seurakunnan tehtävä)

Näiden kahden tekstin perustella yksi kirkon tärkeimmistä tehtävistä on opettaminen. Luin artikkelin https://uusitie.com/kirkko-ei-uskalla-enaa-opettaa-mika-on-uhka-sen-olemassaololle/ ja koin, että kirjoittaja on useassa kohdassa ihan oikeassa. Suomen evankelis - luterilainen kirkko ei uskalla opettaa klassista kristinuskoa. Aitona uhkana on, että uusia luterilaisia sukupolvia ei enää kasva kristityiksi

Rippikoulu on kirkkomme yksi helmistä. Nuori saa puolen vuoden seurakuntaan tutustumisen ajan kristillistä opetusta. Leirijakson aikana opetuksia on aamusta iltaan. Leirillä on leirijumalanpalveluksia, oppitunteja, raamattupiirejä, hartauksia ja rukousta. Nuori saa hyvät eväät rippikoulussa, mutta entä sen jälkeen? Rippikoululla ja isoskoulutuksella ei pitkälle pötkitä, varsinkin kun yhteiskunnassa koulujen uskonnonopetus on vedetty minimiin. Mitä opetusta nuoret aikuiset ja aikuiset saavat luterilaisessa seurakunnissa? Valitettavasti hyvin vähän.

Viime aikojen uutisoinnit nuorten aikuisten liittymisestä katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon kertovat, että nuorilla on edelleen aitoa kiinnostusta kristinuskoon. Nuoret sukupolvet etsivät elämälleen merkityksellisyyttä ja sanomaa, jota eivät löydä materiallisesta ja yksilökeskeisestä nykykulttuurista. Miksei sitten luterilaisuus kiinnosta? Ehkäpä edellä mainitut isot kirkot pitävät rohkeasti oppiaan enemmän esillä ja pysyvät traditiossa lujasti kiinni.  He näyttävät, että kristinuskon sanomalla ja arvoilla on paljon merkitystä. Uskonnollisuus, joka ottaa itsensä ja sanomansa vakavasti näyttäytyy ulospäin kiinnostavalta.

Jos kirkko tinkii sanomastaan, moraalistaan ja laskee kynnyksen mahdollisimman alas, niin silloin ollaan latteita ja haaleita. Ihmistä ei vedä kirkkoon viesti siitä, että sinä riität sellaisena kuin olet. Jos et kristityksi tullessasi joudu luopumaan mistään etkä muuttamaan mitään elämässäsi, voit aivan hyvin olla olemattakin kristitty. Halpa armo saa kristityn elämään niin ympäröivä maailma. Sellaiset kirkot, jossa kristillisen uskoa ja opetusta on haalennettu eivät kasva, vaan kutistuvat

Kaikkein tärkeintä on opetus siitä, että Kristus voitti synnin, pahan ja kuoleman vallan. Jos tämän totuuden rinnalle tuodaan jotain muuta, menetetään kristillisen sanoman mielenkiinto ja puhuttelevuus. Jeesus Kristus on edelleen tänäänkin tie, totuus ja elämä.

Juho