Jumalanpalvelus ilman kirkkotilassa läsnä olevaa seurakuntaa

Koronavirus sulki seurakuntalaisilta kirkon oven. Mutta ei jumalanpalvelusta. Piispankin kehotuksesta jumalanpalveluselämä jatkuisi jokaisessa kirkossa. Marianpäivän alla mietimme kuumeisesti, miten saamme jumalanpalveluksen ja seurakunnan yhteen. Jo kauan vireillä ollut nettiradio olisi hyvä mahdollisuus. Nyt asia kuntoon. Laitetta hankkimaan ja mahdollisuus kuunnella jumalanpalvelus nettiradiosta toteutuisi jo seuraavana sunnuntaina.

Riittäisikö nettiradio? Tarvitaanko vielä jotakin muuta? Haapaveden kaupunginvaltuuston kokouksia oli jo tovin striimattu Paikallistelevision kautta. Yhteys Veli Leseliin ja homma käyntiin. Maanantaina facebookin livelähetystä kokeillessani ja saadessani hetimiten kasan kuulijoita vahvistui ajatus äänen ja kuvan välittämisestä seurakuntalaisille. Striimataan jumalanpalvelus. Toinen voi kuunnella, toinen katsella tai molempia.

Kumpikaan kanava ei ole ollut yksinkertainen ja toiminnassa on ollut vaikeuksia. Milloin vain osa mikrofoneista on toiminut, milloin ääntä ei ole saatu ollenkaan tai yhdellä kertaa vain kuva välittyi, puhe ei ollenkaan. Virren sanat sentään näkyivät ruudulla. Kohta jo joku soittikin ja kertoi, ettei ääni kuulu, mutta pelkkää kuvaakin katsoi parisataa.

Alkuun oli ajatus, että jumalanpalvelusta kuuntelevat ja katsovat he, jotka muutoinkin kokoontuisivat sunnuntaina jumalanpalvelukseen, mutta pian kävi ilmi, että lähetystä seurasi paljon suurempi joukko kuin joka sunnuntainen kirkkoväki. Marianpäivänä seuraajia oli kolmisen sataa, pääsiäisen aikoihin saman verran, mutta huhtikuun loppupuolella jo liki kaksi tuhatta ja tallenteen kanssa ylikin.

Jokainen jumalanpalvelus jännittää. Ensimmäisellä kerralla kameran edessä jännitys nousee uuteen kokemukseen. Pitää nielaista pari ylimääräistä kertaa. Kirkko on tyhjä, kukaan ei kasvoillaan reagoi puheeseen, paitsi kyllä ystävällinen kuvaaja. Hän elää koko ajan mukana. Pitäisikö puhua kuvitellulle seurakunnalle vai kameralle vai kameran takana olevalle seurakuntalaiselle? Hänelle, se selviää pian. Kiitos palautteesta. Sinä haluat, että puhe on suoraan sinulle. Ei ikään kuin kuvitellen, että olisit kirkossa ja kuunteleisit vaan niin, että olet juuri siinä kohtaa elämässä, useimmiten kodissasi, että tässä minä olen, jumalanpalveluksessa, katson ja kuuntelen. Tässä minä haluan tulla kohdatuksi kotikirkkoni jumalanpalveluksessa.

Jumalanpalvelus ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Sellainenhan se ohje oli. Ja nyt muutaman viikon kokemuksen jälkeen, äänen ja kuvan kanssa, kotikirkon jumalanpalvelus on ollut läsnä olevaa. Etäyhteydellä läsnä olevaa. Se on saanut papinkin aivan erityisesti ajattelemaan, mitä on läsnäolo ja kohtaaminen. Ääni ja kuva kantavat kohtaamista. Kohtaamista kotikirkossa. Vaikka koronavirus sulki kirkon oven, ei se voinut sulkea kirkkoa ja sen sanomaa. Vaikka koronavirus vei kirkossa konkreettisesti läsnä olevan seurakunnan, ei se voinut viedä Jumalan ja läsnä olevan seurakunnan kohtaamista.

Mauno Soronen, kirkkoherra