Perhosen siipi on kuin ilon häivähdys

 

 

Kesä ja alkusyksy ovat lomien aikaa. Kesällä on luontevaa levätä ja nauttia auringonpaisteesta tai virkistävästä sateesta. Työpaikoilla lomia usein pidetään vuorotellen, kaikki eivät voi olla samaan aikaan vapaalla, vaan joku on aina työssäkin. Kukin pitää lomansa siinä vaiheessa, kun työkalenteriin se parhaiten sopii ja lähimpien työkavereiden kanssa sovitaan. Kirkon käytävillä on heinäkuussa hiljaista. Työssä olevat hoitavat tarpeelliset ja tärkeät työtehtävät. Silloin on mahdollista tehdä asioita, jotka kiivaimpaan toiminnan aikaan jäävät odottelemaan. Tuntuu hyvältä, kun saa tehtyä jonkin järjestely- tai siivoustyön, joka on odotellut vuoroaan.

Työssä kesällä työtehtävät voivat olla toisenlaisia kuin muuna aikana. Nautin työpäivästä myös silloin, kun Hammasniemessä saa ruokkia leiriläisiä ja nauttia saunapolulla ihanasta maisemasta ja kesätuulesta. Leiriläiset ovat usein oman pitäjän lapsia ja nuoria. Lisäksi siellä on toisten seurakuntien tai eri järjestöjen leirejä. Lähikunnista ja joskus kaukaakin tulee väkeä leireilemään. Hekin saavat nauttia Hammasniemen kauniista ympäristöstä. Viimeisimmäksi minun ruokittavanani oli leiriläisiä ainakin Oulusta, Kajaanista ja Raahesta. Hyvillä mielin he palasivat arkeen levänneinä ja ystävien seurasta virkistyneinä.

Loma auttaa jaksamaan työarkea muun osan vuotta. Lomalla voi rytmittää päivän omaan tahtiin. Aamulla voi herätä yhtä aikaisin kuin työssä ollessa, keittää aamukahvit ja nauttia se rauhassa terassilla riippukeinussa keinuen. Tai jos nukuttaa, nukkua aamulla pidempään. Voi tehdä asioita, josta nauttii. Lähteä lenkille metsään koiran kanssa pyörällä tai kävellen ja poimia marjoja talven varalle. Arki pyörii lomallakin, pyykit on pestävä ja ruoka laitettava, se kuuluu elämään.

Haapaperhosen siipi lepattelee haavan runkoa vasten. Auringon säteet kirkastavat värit ja saavat ne hehkumaan. Pienen hetken saan nauttia lepattavien siipien kauneudesta. Pienet hetket vievät ajatukset menneisiin kesäpäiviin työn touhussa ja loman keskellä. Tänäkin kesänä siihen on kuulunut erilaisia vaiheita ja sävyjä. Kuin haapaperhosen siiven värit, siinä on tummia ja kirkkaampia värejä. Tänä kesänä hyvän ystävän kuolema on tuonut haikeutta ja ikävää kesäpäiviin. Surunkin ja kaipauksen keskellä toivo ja ilo ovat lähellä. Virren sama lohduttavat: Jää lähellemme, Jeesus, jää kaikkiin vaiheisiin, myös luopumiseen, lähtöön, suruihin suurimpiin. Vain sinä, Herra, kannat ja meidän kasvaa annat armosi turvissa. (vk 464:4)

Aurinkoisin syyskesän terveisin Mirva