Valoa kohti

Elämme nyt vuoden pimeintä aikaa, kun on marraskuu eikä maassa ole vielä lunta. Monia ihmisiä saattaa masentaa päivästä toiseen jatkuva harmaus, kosteus sekä alaston luonto. Silti meidän on hyvä muistaa, että talvi sekä joulu ⎯ Kristuksen syntymäjuhla ⎯ lähestyvät. 

Monien ihmisten mielestä joulu on ihana juhla siksi, että sitä vietetään nimenomaan silloin, kun päivä on lyhimmillään. On mukavaa olla yhdessä perheen kanssa ja tuntea rakkautta ja lämpöä samalla, kun ulkona vallitsevat pimeys ja kylmyys. 

Vaikka nykyisin jouluun liittyvät enemmän herkut, lahjat ja perhe kuin kristillinen sanoma, on tärkeä palauttaa ajatukset siihen, mistä kaikki alkoi 2000 vuotta sitten. Silloin oikeastaan koko maailma oli pimeyden peitossa, ei kirjaimellisen vaan kuvainnollisen. Juutalaiset, Jumalan valittu kansa, elivät Palestiinassa Rooman miehitysvallan alla, eikä muilla maailman kansoilla ollut tietoa pelastumisesta. Tuolloin kuitenkin koitti aika laittaa Jumalan pelastussuunnitelma täytäntöön. 

Kun Jeesus Kristus syntyi Juudean Beetlehemissä, syttyi taivaalle se siunattu joulutähti, josta kerrotaan joululaulussa Arkihuolesi kaikki heitä. Siitä tähdestä lähti liikkeelle niin määrätön hohde, että se loistaa yhä tänä päivänä. Sitä kirkkautta eivät kaikki näe, mutta kaikille tarjotaan tässä elämässä mahdollisuus nähdä se. 

Kristuksen kirkkautta tarvitaan erityisesti elämän vaikeina hetkinä. Vaikka olisi kesä kauneimmillaan, on ihmisiä, joiden elämää verhoaa suru, ahdistus tai epätoivo. Siksi on riemullista tietää, että niin pimeinä kuin valoisina vuodenaikoina löytyy suurin kirkkaus Kristuksesta. Hän on kirkkauden toivo, valo valkeuden. 

On olemassa monia sanontoja, jotka muistuttavat siitä, että kaikki asiat lopulta järjestyvät. Kaikki kääntyy vielä hyvin. Tunnelin päässä on valoa. Välillä on syvälle sukellettu, vaan aina on pintaan pulpahdettu. Kaiketi asia on niin, että jokaisessa elämäntilanteessa me kuljemme valoa kohti, vaikka aina ei siltä tuntuisi. 

Asiat sujuvat samalla tavalla kuin vuodenkierto: aina mennään valoa kohti, Kristuksen syntymäjuhlasta keskikesään ja keskikesästä Kristuksen syntymäjuhlaan. Jeesusta seuraamalla me vaellamme valossa ja lopulta löydämme autuaallisen valkeuden. 

Armorikasta joulunodotusta kaikille! 

Miikka Myllykangas
Isonen